Köysiboxi

Captainin keulassa on hyvän kokoinen säilytystila köysille ja mm. ankkurille. Oikeastaan tuo tila on jo liian iso, ainakin syvyys suunnassa. Kun venettä ensimmäisen kerran pestiin, niin ei boxin pohjalle ylettänyt vaikka kannella makasi ja kuinka kurotti.
Siinä vaiheessa päätin , että asialle olisi tehtävä jotain. Ajatuksena on tehdä koteloon välipohja ja kaventaa sitä veneen pituus suunnassa.

Kuitenkin boxin korjauksessa ensimmäinen toimenpide on luukun kunnostus. Luukku näytti päälisin puolin ihan hyvältä, mutta lähempi tarkastelu paljasti, että vaneri, joka on kahden lasikuitukerroksen välissä alkaa pikkuliljaa mätänemään. Lasikuitu oli alkanut repeämään saumasta ja sisään päässyt kosteutta.

Suunnitelma kuva köysiboxin muutoksesta. Muutos pitää sisällään:

• Luukun korjauksen
• Väliseinän puhkaisun
• Kaapin rakentamisen
• Uuden väliseinän rakentamisen

Luukun rakenteet

1. Muottiin valettu kansiosa
2. Lasikuitukerrosten välissä oleva vaneri
3. Viimeisenä laminoitu lasikuitu.

Luukun korjaus vaiheittain

Helpoin tapa korjata luukku on ottaa se irti veneestä. Jätin tässä vaiheessa saranat kiinni veneeseen jotta luukun takaisin sovittaminen olisi helpompaa.

Sisäpuolella oleva lasikuitu oli jo valmiiksi hieman irti vanerista. Sen irroittaminen ei ollut kovinkaan isotyö. Työkaluina tarvittiin pari ruuvimeisseliä, vasara ja hieman rälläkkää. Rälläkän kanssa on oltava varovainen, ettei vahigossa tee tuhoja jäävälle pinnalle. Kuten kävi allekirjoittaneelle.

 Jäykistävä vaneri on aikoinaan kiinnitetty lasikuituun asettamalla se märän epoxin päälle. Vaneri on uritettu yläpuolelta jotta se taipuisi hieman kaarevaan muotoon. Venettä laittaessa kannattaa aina tarkistaa onko jokin pinta oikeasti suora vai hieman kaareva. Minäkin tajusin vasta sitten katsoa luukun pintoja linjaarilla kun huomasin urat vanerissa.

Minulle tuli pienenä yllätyksenä miten vanha lasikuitu voi olla haperoa. Se kuitukerros jolla vaneri on aikoinaan kiinnitetty lähti pois ihan puukolla raaputtamalla. Sitten tuli vastaa kovempi kerros.
Valmistusvaiheessa on ensin tehty näkyviin jäävä osa muotissa, tämän kuivuttua sen päälle on lisätty lasikuitua ja märkään kerrokseen painettu vaneri ja viimeiseksi on laminoitu vaneri piiloon.

En tiedä mistä tuo lasikuidun rapautuminen johtuu… Mihin se hartsi joka on sine aikoinaan laitettu on kadonnut. Onko tässä ollut puhdas työvirhe vai tekeekö kosteus tuon?

Päätin tehdä tuon vanerin laittamisen hieman toisella tavalla. Ensin lisään yhden kerroksen 300g katkokuitua olemassa olevaan kanteen, sitten lisään punottuamattoa liepeiksi, jolla saan sidottua vanerin koteloon. Näin saan pohjasta ja kannesta yhtenäisen. Siinä välissä liimaan uritetun vanerin kanteen. Alla sama kuvin…..

Käytin kantta sapluunana piirtäessäni kuitupalasia. Näin piirtäen niistä tulee hieman isot, se on hyvä. Näin liepeet taipuu hieman ylös ja vahvistaa reunaa.

Ennen kuiduttamista tukin saranoiden ruuvin reijät ja teippasin reunat. Tämä ihan sitä varten ettei, epoxi sotke olemassa olevaa pintaa. Vaikka se onkin tarkoitus maalata kun kuitutyöt on tehty. Näin jälkeenpäin täytyy todeta… olisi ollut hyvä jos koko kansi olisi suojattu, jostain sinne vaan pääsi epoxia…. pöydän kautta tai hanskoista tai molemmista…

Autotallissa on noin +18 astetta lämpöä ensimmäinen kuidutus kuivu 2vrk ennen kuin se oli riittävän kovaa työstettäväksi. Reunojen yli tulevat kuidunpätkät hiottava pois ja muutenkin pohja on karhennettava jotta seuraava kerros tarttuu.

Vaneri on helppo leikata kun käyttää vanhaa sapluunana. Eikä sen tarvitse olla mitään puusepäntyötä kun liima ja epoxi tukkii vähän isommatkin raot. Tein vaneriin urat niin kuin oli alkuperäisessäkin levyssä. Näin sen saa helposti taittumaan pikkaisen kaarelle.

Laitoin ensin punotunkuidun kanteen kiinni. Sitä kiinnittäessä on syytä varoa ettei epoxia joudu yhtään pystyosuudelle. Jos sitä on pystyosuudella niin kääntäminen vanerin päälle vaikeutuu.

Liiman (sika) päälle vaneri ja viidellä puristimella kiinni kanteen ja yhdellä puristimella rimojen avulla pienelle kaarelle jotta kanteen saadaan varmasti oikea muoto.

Kun liimaus on kuivunut noin 2vrk niin taitetaan punottukuitu levyn päälle ja lamioidaan vielä 2 kertaa 300g matto.

Luukku on hiottu ja sovitettu, samalla selvisi syy miksi laminoinnin oli irronnut toisistaan.
Se puoli joka oli revennyt auki oli jouduttu kantta sovittaessa työstämään liian kapeaksi, ettei kuidutukset kohdanneet. Tuosta huonosta saumasta pääsi kosteus kannen sisään.

Tällä hetkellä luukku odottaa kittaamista sekä maalaamista. . 26.12.2014

Seinän puhkaisu.

21.12.2014

Olin varautunut vanhan verhoilun repimiseen kynsin ja hampain… , mutta onneksi se ei ollut kiinni kuin nimeksi. Sain sen irti ihan pienellä repimisellä.
Mitoitusta varten porasin luukun kautta reijän kajuuttaan, siitä oli helppo mitata minkä kokoisen kaapin voi rakentaa.

Lasikuidun leikaamiseen yleensä käytetään rälläkkää, mutta tällä kertaa jätin sen suosiolla hyllyyn. Sitä pölyä mikä tulee kun lasikuitua leikkaa rälläkällä ei mitenkään estä leviämästä kaikkialle veneeseen.
Aloitin leikkauksen kuviosahalla… käytössä oli 2kpl puuteriä…. en suosittele niitä …..